Hei mä tykkäsin eilen kirjottaa tota, joten nyt tulee vähän erilainen, eli unelmieni miehen top 10, ja järjestys on vaan sellanen mikä tulee mieleen, ykkönen ei siis oo oikea ykkönen, vaan ekana mieleen tullut.

1. Sen pitäis olla mua paljon pidempi, oon ite aika lyhyt ja haluisin sellasen pitkän ja ns. turvallisen miehen

2. Sen pitäisi pitää lapsista, ja haluta lapsia tulevaisuudessa. Ois vaikeeta seurustella lastenvihaajan kanssa.

3. Sen pitäs käyttää axea, (tää on mun lempikohta) tänhän  voi toki korjatakiin. Mutta axe:)

4. Sillä pitäs olla mielenkiintoset silmät, sellaset jota voisi aina vaan tuijotella. Ei tylsiä. Ei ollenkaan tylsiä

5. Sen pitäis näyttää mulle että se tykkää musta. Yllättää mut niin etten olisi voinut kuvitellakkaan.

6. Hänen ei kumminkaan haluaisi mitään julkista nuolemista ynnä muuta semmoista..

7. Sen pitäis sillai salaa sanoo että se välittää musta.. Sillai pienillä söpöillä ilmeillä

8. Pojan pitäs olla sellanen katseltava, en vaadi täydellistä ulkonäköä mutta ei mitään rumaa todellakaan!

9. Olisi siistiä jos se osais keskustella, mä en aina osaa

10. Sen pitäis tuntuu tosi isolta, ja oikealta kaikki sen kanssa oleminen ja eläminen

 

 

Tyhmä lista, meen nyt viemään koiraa ulos. Hej på dej

Hei tänään opin asioita miten saa kavereiden kanssa olon mahdollisimman lyhyeksi ja kerralla ohi. Kun kaverit saapuvat luoksesi, saattaa tulla olo ettei jaksaisi nähdä niitä, tai onko kenties niin että olet aina keksinyt tekosyitä, mikset voi olla ja nyt olisi vähän niinkuin jo pakko nähdä. Mulla ainakin on, tänään viimeksi:/ mutta tässä mun neuvot:

1. Pyydä kaverisi luoksesi heti koulun jälkeen äläkä anna heille ruokaa.. (älä itsekkään syö, mutta älä "mainosta sitä").. Sillä pian heille tulee nälkä ja he taitavat "joutua" lähteä kotiin syömään. Koulun jälkeen toinen hyvä juttu on, että voit aina vedota läksyihin, vaikkei sellaisia nimeksikään ole, (valitettavasti tämä ei toimi perjantaisin)

2. Katsele kelloa mahdollisimman usein, ja kerro kaikkea mitä aiot tehä.. Esim. juuri kun olette sammuttaneet vaikka tietokoneen niin kerro vaikka mitä aiot tehdä ruaksi tänään.

3. Vaikuta tylsistyneeltä... äläkä aloita keskusteluja tai muutenkaan ota osaa niihin. Hiljaisuus tuntuu epämukavalta, ja kaverisi voikin täyttää sen kertomalla että hänen pitää lähteä kotiin.

4. Tekstaa, älä sano kelle mutta tekstaa, ja ole poissa oleva, sellaisesta ei usein pidetä.

5. Keksi epärealistisia tekemisen aiheita. (kuten minä, joka joutuu hoitamaan 12vuotiasta pikkuveljeä). He tajuavat, ettet ehkä haluaisi olla heidän kanssaan. Ja saattavat jopa iloksesi keksiä sellaisen "testin" että jos hän ei soita sinulle, soitatko sinä heille. Ja et soita. :D

6. Puhu muista kavereistasi pelkkää hyvää. Kaikkea kuinka kivaa teillä oli yhdessä ja muutenkin. Älä koskaan juorua, siihen voi jäädä koukkuun, ja kaverisi pian luulee, että "uskoudut" hänelle. ja juoruat vain hänelle varsinkin jos.. "Älä koskaan kerro tätä eteenpäin"

7. Älä koskaan anna itsesi suostua yökyläilyyn. Yön tunteina helposti kerrot asioita eteenpäin, ja jälkeenpäin  kaverisi keksii vaikka mitä muisteltavaa.

8. Älä muistele, jos kaverisi aloittaa, älä mene mukaan, tai muistele huonojajuttuja. Mieluiten ei kumminkaan mitään.

9. Jos olet ollut ystävä tämän kanssa jo pitkään, kerro usein miten viimeaikoina olet muuttunut niin paljon. Varsinkin mielipiteet, tämä toimii varsinkin jos kaverisi roikkuu sinussa vanhoja asioita muistellen.

10. ole välillä myös kiltti. Vaikka kaverit ärsyttäisivät NIIIN paljon, ettet vooi kuvailla, niin muista että hekin ovat ihmisiä ja heilläkin on tunteet.

(olipa taas hieno lista).. Tuli tänään taas tuollainen tilanne, en ymmärrä. Miksi minun selviä merkkejäni, etten jaksa nähdä heitä ei  oteta tosissaan? Mulla on ongelma. Ollaan lähdössä kaveriporukalla reissuun. Mukaan lähtee kaksi ihmistä joiden kanssa oikeasti haluaisin olla siellä. Ja ihminen, joka haluaisi olla meidän kanssa. En jaksaisi tätä henkilöä, mutten voi sanoa sitä hänelle, minun kymmenen käskyänikään ei välttämättä toimi. Ja jos vain jätän hänet, tiedän että hän angstaa, eikä hänellä ole lähdössä mukaan oikeen ketään muutakaan. Okei kukaan ei taaskaan tajunnut mitään. Mutta pääpointtini oli: petänkö "parhaan"kaverini luottamuksen, jos siten saan viettää ihanan viikon, ihmisten kanssa joista oikeasti pidän?

 

Ja niin, alkuperäinen aiheeni oli. Miksen enää ole ala-asteella. Kaikki oli helppoa, sä saatoit riidellä kavereiden kanssa, ei sitä enää pysty. Sitä vaan vittuilee ja piikittelee, muttei suoraa suutu, ja saa siten asiat pian kondikseen. JA toinen, muuttuispa paraskaveri helposti. Aina sen mukaan kenen kanssa liikkuu, ja kenestä pitää eniten. Ei olis vaan se sama, josta ei pidä, ja joka on ollut paraskaveri jo vuodesta nakki. Tai no. Kyllä mä siitä sillai pidän, on meillä värikäs historia. Mutta ei nyt, näin paljon, kokoajan, ja pliis, mieluiten ei sellasta piikittelyä!:/

Taas selitän omiani. Menin kertomaan liikaa yhdelle tyyypille joka ei edes oo luotettava ja pelkään että se menee kertomaan mun "parhaalle kaverille" mitä oikeesti ajattelen siitä. No mutta niin tein.

Koeviikko on ehkä hirveintä aikaa maailmassa, sitä vaan lukee, mutta joskus on vaan liikaa asioita ja liian väsyny ettei pysty lukeen kunnolla. Ja jos ei lue niin on hirvittävän huono omatunto. Ja niin. Mutta koeviikossa on yks niin hieno juttu ja sen nimi on vapaus, ei koe viikolla, TODELLAKAAN, mutta sen jälkeen, vau!

Mä ja mun oikee paras kaveri vertaillaan meidän ihastuksia mesessä, tai ei kumpikaan oo kunnolla ihastunu mutta semmoset pikkuihastus/vihastukset, ja meillä on ihan hassua:D. Mulla on maailman paras oikea paras ystävä;). Jos oisin poika tai lesbo ihastuisin siihen!<3 tai sitten yhteen tyttöön joka kuuluu ns. meidän kolmikkoon:D

 

Höpsö minä, ja höpsö kirjoitus, näkemiin:)

Mä oon kyllä kanssa, saan aina ihmiset tajuamaan kaikki väärin, enkä koskaan osaa pitää suutani kiinni oikeaan aikaan. Tälläkin hetkellä mun ei pitäis juoruta tolle (ällölle) pojalle näin paljon mun ystävistä mesessä.., Mutta se vaan vahingossa menee siiihen.. Ja kaikki on parempaa kuin kokeisiin luku, jota siis leikisti teen nyt. Tajusin etten osaa mistään aineesta mitään oikeastaan. Perus matikka (pitkä) on ehkä VÄHÄN siis ihan PIKKUSEN poikkeus, joka vahvistaaa säännön. Enkä siitäkään osaa paljoa. Ulkonakin on niin kylmä että meinaa jäätyä matkalla bussipysäkille:(. Ihan tyhmää, ja nenäkin vuotaa. Ja toi matikan kirja odottaa tossa vieressä odottavasti. ÄÄH! kumpa koeviikko olis jo ohi!:/ Nopeesti, nyt heti. Ääh.. moikka

 

Mulla on ollu hauska viikon loppu.. Mukaan on mahtunut kaikkea koulubileistä seurakunnan toimintaan. Mutta kivaa on ollut. Mun oikea paras kaveri oli meillä ekaa kertaa yötä (siis oikea, se joka on mun mielestä mun paras kaveri, muilta kysyttäessä mun paras kaveri on yks toinen)... :) Nyt alkaa mielenkiintonen viikko, ja loppuviikosta se alkaakin, koeviikko.. :/ jännää..

Meillä oli mun mummo kylässä, meinas kyllä mennä hermot useamminkin kuin vaan kerran. Se on kyllä semmonen. Se on kuulemma ollu koko elämänsä itsekeskeinen ihminen, ja sitä se todellakin on nykyään. Ja ääh.. en voinu olla koneellakin rauhassa, kun pian hän jo hyökkäsi takapiruksi: ja oikeasti luki kaiken. Tyyliiin ollessani Facebookissa, mummo lukee "vittu oli eilen paska päivä.. Mitäs toi tommonen tarkottaa" aaaaarggghht..! Nojoo.. nyt se mummeli lähti onneks kotiin ja mun tekis mieli mennä syöpötteleen.. Mä olin muuten toissapäivänä hyvä, kun katoin yhtä meidän tuttua (aikuista) että se näyttää ihan siltä kuin se olis raskaana, mutta en viittiny sanoa mitään, koska olis TOSI ilkeetä sanoa, jos se ei oliskaan, toisaalta tiedän myös miten paljon ne on lasta odottanut.. mutta en viittiny sanoa. Sitten eilen mulle selvis että se on kuin onkin raskaana:) ja olin hirveen tyytyväinen, kun kaikki muut oli sillai "mä en osannu yhtään arvata".. ja mä mietin sitä kumminkin koko perjantai päivän.. :) hih mulla oli sellaen tietäjä olo.. (no ehkä se johtuu siitä että oon saanu lähiaikoina tosi paljon pieniä vauva kavereita, niin tuntuu että osaan nyt jo nähdä tollasia asioita:) )

No enempiä jaarittelematta, Adjö:)